Keskustelu

Hakomaja.net

Tervetuloa, Vieras

AIHE: Pakokauhu vl-yhteisöstä eroamisen jälkeen

Pakokauhu vl-yhteisöstä eroamisen jälkeen 30.03.2011 12:58 #1


  • Viestejä:14 Vastaanotettu kiitos 9
  • vanaja hahmo
  • vanaja
  • POISSA
Noh, en keksinyt parempaa otsikkoa, joten mennään tällä :)

Erosin vl-uskosta kohta 5 kuukautta sitten, ja noin 4 kuukautta meni, etten katunut päivääkään valintaani, vaikka vaikeaa oli. Tunsin sydämessäni, että oikean ratkaisun tein. Mutta nyttemmin olen joutunut ahdistavien ajatusten ja pohdintojen vangiksi. Mieleni on alkanut epäilemään valintaani. Osaksi tämä voi kai olla normaalia eroprosessiin kuuluvaa juttua, mutta osaksi tämän aiheuttaa erään läheisen kohtuullisen ahkera viestittely Facebookin kautta siitä, kuinka olen nyt Jumalan valtakunnan ulkopuolinen. Hän kertoo rukoilevansa joka ilta, että ymmärtäisin parannuksen armon. Liekö tästä johtuen, uni ei meinaa öisin enää tulla, vaan mietin uskonasioita ja osin jopa pelkään sitä, että olen vl-yheisöstä eroamisen jälkeen Jumalalle kelpaamaton. Tämä asia on vaivannut minua jo niin paljon, että olen harkinnut sunnuntaijumalanpalveluksiin osallistumista tai keskusteluapua pastorilta. Peräti jopa rauhanyhdistyksen huomaamatonta peräpenkkiin asettumista!

Mutta sitten järkeni palaa ääneen, ja muistuttaa siitä, mitkä olivat syyt vl-uskosta eroamiseeni. En pystyisi edelleenkään elämään kuten vl-uskossa opetetaan, en pystyisi. Se olisi yhtä helvettiä. Mutta ahdistavaa tämäkin on.. koen nuo läheiseni viestittelyt ahdistavina ja osin jopa hengellisenä kiusaamisena. Olen yrittänyt monta kertaa asiasta sanoa, etten kaipaa hänen päivämiehestä kopioituja seurapuheitaan, mutta hetken hiljaiselon jälkeen aina viestilaatikkoon napsahtaa "rakkaudella suoritettavia puhutteluja". Voisihan ne tietysti poistaa lukematta, mutta uteliaana olen siihen kykenemätön.

Millaisia kasvukipuja te olette kokeneet vl-uskosta eroamisen jälkeen? Minulla tuli yllätyksenä tämä takapakki, koska olin kuitenkin niin kauan asiaa työstänyt ennen päätöstäni ja alkuun kaikki vaikuttikin aika selvältä. Mutta nyt kai joudun henkistymään uudelleen ja yrittää vakuuttaa itseäni siitä, että ehkä minunkin vajavaisen usko riittää Jumalan lapsena olemiseen.
Käyttäjät eivät voi enää kirjoittaa viestejä.

Vs: Pakokauhu vl-yhteisöstä eroamisen jälkeen 30.03.2011 13:10 #2


  • Viestejä:81 Vastaanotettu kiitos 5
  • wanhawaimo hahmo
  • wanhawaimo
  • POISSA
Hyvä kun kirjoitit tänne. Tääötä saat vertaisapua. Minulla on onneksi nuo ajat kaukana takanapäin, sillä minut erotettiin Saatanan haltuun jo reilu 31 vuotta sitten. Alkuajat olivat tosi ahdistavia, sen muistan, varsinkin kun kotona toinen oli tehnyt parannuksen väärästä hengestä ja sain kuulla olevani helvetinmatkalainen.

No, vl-eronneita on vähintään kahta lajia, toiset tämän palstan kyselyn mukaan eivät enää tunnusta mitään uskontoa, eli ovat ateisteja, toiset ovat agnostikkoja ja sitten on muita ryhmiä, noin 20% luokkaa täällä kirjoittavista katsovat itsensä uskovaisiksi. Minä muutaman muun kanssa. Siis minun luokitukseni on: muut ja sitten uskovaiset. Toiset tietty haluavat tarkempia luokituksia.

Uskovaiset sitten voivat olla mitä hengellistä ryhmää tahansa, paitsi eivät adventisteja eivätkä Jehovan todistajia (tämä siis vain minun oma luokitukseni). Tärkeintä on Raamatun mukaan tunnustaa Jeesus Jumalan pojaksi ja meidän syntiemme sovittajaksi. Jos sen edelleen uskot ja olet uudestisyntynyt Jumalan lapsi, niin sinulla ei ole mitään hätää. Olet Jumalan valtakunnan jäsen ja matkalla taivaan kotiin.

Et kai vain edelleen usko, että Jumalan valtakunta olisi sama kuin vl-liike? Lue tämän Hakomajan tekstejä, siinä on monia asiallisia kirjoituksia Vl-liikkeen epäraamatullisista opeista, joista yksi on juuri tuo, että he muka ovat ainoa joukko, joka on Jumalan valtakuntaa. Raamatun mukaan yksi usko Jeesukseen riittää Jumalan valtakunnan jäsenyyteen.

Kun taistelet pakokauhusi kanssa, muista nuo yllämainitut asiat. Voit olla ihan turvassa uskosi kanssa ja jatkaa vaellustasi. Ero vl-liikkeestä ei ole sama kuin ero Jumalan valtakunnasta, ellei itse todella halua jättää uskomisen asiaa taakseen (kuten enemmistö tämän palstan kirjoittajista).

Jos haluat keskustella kanssani yksityisesti, niin pistä yksityisviestiä tulemaan.
Toivotan sinulle Jumalan siunausta ja rauhaa taipaleellasi:) .
terv wanhawaimo
Käyttäjät eivät voi enää kirjoittaa viestejä.

Vs: Pakokauhu vl-yhteisöstä eroamisen jälkeen 30.03.2011 14:13 #3


  • Viestejä:275 Vastaanotettu kiitos 69
  • tap hahmo
  • tap
  • POISSA
vanaja:
Mutta sitten järkeni palaa ääneen, ja muistuttaa siitä, mitkä olivat syyt vl-uskosta eroamiseeni.
Olisi hyvä tietää, mitkä ovat nuo eroosi johtaneet syyt. Neuvoa ja apua voidaan antaa niin monelta kantilta. Millaiseksi koet uskosi tällä hetkellä? Uskotko edelleen Jumalaan, raamattuun jne. vai oletko kyseenalaistanut uskonnon tyystin? Monet ovat tuossa vaiheessa tässä suhteessa vähän hämillään ja hakusessa eikä uusi hengellinen identiteetti ole vielä selkiytynyt.

Itse erosin pari vuotta sitten. Kova epäilijä olin ollut muutamia vuosia ennen sitä. Siinä vaiheessa, kun vl:n oppitaakat sai laskea pois, koin uskoni Jumalaan vahvistuneen. Sittemmin olen perehtynyt uskontoihin, raamattuun, uskontojen tutkimukseen ja kritiikkiin. Tällä hetkellä hengellinen identiteettini on selkiytymässä. En tiedä onko Jumalaa olemassa jossain muodossa enkä voikaan koskaan tietää. Sensijaan minusta näyttää ilmiselvältä, että ns. ilmoitukset, jotka eri uskontojen pyhissä kirjoituksissa sanotaan löytyvän, ovat hyvin inhimillistä ihmisaivojen luomistyötä. Toisinsanoen en näe mitään perusteita uskoa esim. raamatun jumalaan. En ole mielestäni täysi ateisti, vaan ennemminkin agnostikko.

Mitä VL:ään tulee, eroni syyt olivat alkujaan opilliset. Tutkittuani hieman vl historiaa selvisi, että vl opetus on ristiriidassa raamatun kanssa, historian kanssa, oman käytännön toimintansa kanssa sekä muutenkin itsensä kanssa. Vl opin vääryys voidaan jopa todistaa SRK:n itsensä vanhoilla dokumenteilla. Ei todellakaan ole mitään syytä uskoa sellaiseen asiaan, jonka voi todistaa valheeksi. Kaiken tämän lisäksi vl täyttää lähes kaikki vaarallisen lahkon tunnusmerkit, joita mm. uskontojen uhrien tuki ry on listannut 16 kpl. Wanhawaimo tuossa jo viittasikin hoitokokouksiin, joissa vl teki hengellistä murhaa (muutama fyysinenkin kuolemantapaus niistä seurasi). Näistäkin päivistä on tietoa, että sama meno jatkuu, tosin huomattavasti suljetummin toteutettuna.

Tervetuloa mukaan purkamaan tunteita ja ongelmia tänne. Osallistu chattiinkin joskus. Koetetaan jakaa kokemuksia ja näkökantoja.
Viimeksi muokattu: 30.03.2011 14:14 : tap.
Käyttäjät eivät voi enää kirjoittaa viestejä.

Vs: Pakokauhu vl-yhteisöstä eroamisen jälkeen 30.03.2011 14:32 #4

Minulla tuo ns. "takapakki" tuli vuosia sitten kun olin vielä enemmän kiinni vl:ssä. Mietitkö kauan ennen kuin ilmoitit erostasi? Voi ehkä mennä hiukka henkilökohtaiseksikin tämä utelu, mutta oliko erosi takana enemmän opilliset syyt vai ns. elämäntapa-asiat? Ehkä sinulla on jossain selkärangassa se vl-opetus ainoasta oikeasta joukosta ja höpösynneistä ja nyt tämä tuttavasi sitkeät puhuttelut sitten laukaisivat ahdistuksen. En ole kuitenkaan sinä, joten en voi varmaksi tietää :)

Jos et halua enää tutultasi puhutteluja, niin noin umpiluupäisessä tapauksessa tuskin auttaa muu kuin blokkaaminen tai blokkaamisella uhkaaminen jos ei lopeta puhutteluja. Sanot vain tiukasti että et halua kuulla enää yhtäkään parannussaarnaa tai ystävyytenne on ohi. Voi kuulostaa karulta mutta pahimpiin tapauksiin ei muu tunnu tepsivän. :(
I am who I am, take it or leave it
Käyttäjät eivät voi enää kirjoittaa viestejä.

Vs: Pakokauhu vl-yhteisöstä eroamisen jälkeen 30.03.2011 15:10 #5


  • Viestejä:54 Vastaanotettu kiitos 12
  • ropher hahmo
  • ropher
  • POISSA
Olen törmännyt monilla muillakin ja itsellänikin (vaikka olen vasta laiteilla) samaan ilmiöön. Eihän tämä yhteisö olisi niin voimallinen, ellei se olisi juurruttanut pelon voimalla tätä oppia ainoasta oikeasta uskosta meidän selkäpiihimme.

Jos edelleen uskot esimerkiksi kirkon opetuksiin, niin varmasti voi tehdä hyvää jutella esimerkiksi sen työntekijän kanssa. Muutoin voit yrittää selvitä luomasi turvaverkon, oman järkesi ja hakomajan vertaistuen kanssa.

Tsemppiä!
Kukaan ei ole ropher omalla maallaan.
Käyttäjät eivät voi enää kirjoittaa viestejä.

Vs: Pakokauhu vl-yhteisöstä eroamisen jälkeen 30.03.2011 16:00 #6


  • Viestejä:14 Vastaanotettu kiitos 9
  • vanaja hahmo
  • vanaja
  • POISSA
Kiitos vastauksistanne!

Niin, eroamisen syyt.. Ne pohjautuvat sekä opillisiin kuin myös ulkonaisiinkin asioihin. Mutta sanottaisiinko, että päällimmäisin syy oli se, etten jaksanut enää sitä kaksinaismoralismia, jota minulta vaadittiin ollakseni vl. Halusin olla ja elää rehellisesti, uskoa siihen vapaasti mihin uskon, ja olla uskomatta, ilman että tarvitsee pelätä tuomituksi tulemista. Koin tapahtuneen eräänlaisena Fenix linnun kohoamisena tuhkasta (oh, dramaattista!). Pökerryttävä hyvän olon tunne, kun sai olla ääneen sitä mieltä kuin oli.

Minulla meni aika kauan, ennen kuin aloin kyseenalaistamaan mitään. Olin kai 19-vuotias, ennen kuin oikeasti aloin ihmettelemään yhtään tätä touhua, luulin silloin vielä omaavani sen ns. lapsen uskon. No, sitä kai se onkin, naiviutta. Ja elämähän meni niin kuin vl-nuoren elämän piti mennä. Nuorena naimisiin ja lapsi heti samaan syssyyn. Oikeastaan raskausaikana aloin miettimään uskonasioita omilla aivoilla ja kiinnostumaan ylipäätään vl-uskon taustoista ja periaatteista. Siitä lähtien kritiikkini kasvoi, kunnes lopulta jopa halveksuin kaikkia vl:iä. Luin Päivämiestä kuin piru Raamattua (kuten teen edelleenkin) ja takerruin jokaiseen irralliseen Raamatun kohtaan tai "me haluamme uskoa näin" -kohtaan.

Mietin myös sitä, kuinka kummassa vl saa pauloihinsa fiksuja, korkeasti koulutettuja ihmisiä ja kuinka he voivat olla kyseenalaistamasta mitään? Tai edes hiukan sivusta ihmettelemään? Mikä tuossa yhteisössä on niin magneettista, että ihmiset siellä pysyy?

Uskon Jumalaan, kyllä. Uskon pelastusoppiin. Nyt tuli ajatuskatko, jatkan ehkä myöhemmin :)
Käyttäjät eivät voi enää kirjoittaa viestejä.
Seuraavat käyttäjät tykkäävät tästä: karppa

Vs: Pakokauhu vl-yhteisöstä eroamisen jälkeen 30.03.2011 16:48 #7

  • Sukeltaja hahmo
  • Sukeltaja
Tuli tuttuja kokemuksia mieleen sinun tekstiä lukiessa, Vanaja. Siihen kytkeytyy syviä juttuja mitkä tekee irrottautumisesta rankkaa. Prosessissa voi olla useitakin jojo-vaiheita. yrittää palata vaikak väkisin. Siis, olen aatellut, tää johtuu siitä että meillä jotka on pikkulapsesta saakka kasvatettu uskoon, siihen liittyy perusturvallisuuteen kytkeytyvä kokemus hyväksytyksi tulemisesta omassa perheessä ja lapsen näkökulmasta kaikkivoipaisten vanhempien silmissä. Heille siis syvimmiltään kelpaa vain vl ihmisenä.

Tästä seuraa tietynlainen monimutkainen läheisriippuvuus ja turvattomuuden kokemus. Ei vuoskausiin uskalla olla oma itsensä koska pelkää menettävänsä läheisten rakkauden. (Tulipa harvinaisen sekavasti kirjoitettua, sorry. ) Tsemppausta toivotellen vaan itse kullekin jotka näissä prosesseissa elää.
Käyttäjät eivät voi enää kirjoittaa viestejä.

Vs: Pakokauhu vl-yhteisöstä eroamisen jälkeen 30.03.2011 22:35 #8


  • Viestejä:17
  • Beata hahmo
  • Beata
  • POISSA
vanaja kirjoitti:
koen nuo läheiseni viestittelyt ahdistavina ja osin jopa hengellisenä kiusaamisena. Olen yrittänyt monta kertaa asiasta sanoa, etten kaipaa hänen päivämiehestä kopioituja seurapuheitaan, mutta hetken hiljaiselon jälkeen aina viestilaatikkoon napsahtaa "rakkaudella suoritettavia puhutteluja". Voisihan ne tietysti poistaa lukematta, mutta uteliaana olen siihen kykenemätön.
Tuohan on törkeää hengellistä kiusaamista. Mikset poista tyyppiä kaverilistaltasi? Tai sano tarpeeksi suoraan/rumasti/ilkeästi tms, että et halua vastaanottaa tuollaisia viestejä ja jos hän ei lopeta niin poistat hänet kaverilistalta. Ei kannata olla liian kiltti - juuri sitä se tyyppi haluaakin että ahdistut ja podet huonoa omaatuntoa ja syyllisyyttä valinnastasi. Ja jos palaisit vl-uskoon niin tämä "kaveri" keräisi siitä pisteet itselleen.

En itse kuuntelisi/lukisi hetkeäkään tuollaisia juttuja, onneksi mua ei ole juuri yritettykään käännyttää. Ei onnistuisi.
Millaisia kasvukipuja te olette kokeneet vl-uskosta eroamisen jälkeen?
Taitaa olla meikäläisellä aika helppoa, mutta ei juuri minkäänlaisia. Etäännyin siitä ajattelumaailmasta (ja niistä ympyröistä muutenkin) niin kauas jo silloin kun olin vielä nimellisesti vl, että varsinainen "uskon kieltäminen" oli viimeinen niitti ja sen jälkeen olo oli todella helpottunut. Että sikäli, en oikein osaa asettua nyt asemaasi :blush:

Suosittelisin, että mikäli haluat jonkinlaista mielenrauhaa, niin otat etäisyyttä vl-kavereihin ja tuttuihin. Ei sieltä taholta juuri ymmärrystä kuitenkaan heru.

Itselläni ei ole yhtä ainuttakaan vl-uskovaista fb-kaverina, eikä taida tullakaan. Olisivat vaan järkyttyneitä mun jutuista :P
Käyttäjät eivät voi enää kirjoittaa viestejä.

Vs: Pakokauhu vl-yhteisöstä eroamisen jälkeen 31.03.2011 00:55 #9


  • Viestejä:322 Vastaanotettu kiitos 14
  • sidottu hahmo
  • sidottu
  • POISSA
vanaja kirjoitti:
Mietin myös sitä, kuinka kummassa vl saa pauloihinsa fiksuja, korkeasti koulutettuja ihmisiä ja kuinka he voivat olla kyseenalaistamasta mitään? Tai edes hiukan sivusta ihmettelemään? Mikä tuossa yhteisössä on niin magneettista, että ihmiset siellä pysyy?

Vaikka lestadiolaisuudessa on vakavat teologiset ja ihmisoikeudellisetkin puutteensa, on se kulttuurievolutiivisesti lähes mestariteos. Vanhoillislestadiolaisuuden itsesäilytysmekanismit ovat huippuunsa viritetyt.
Käyttäjät eivät voi enää kirjoittaa viestejä.

Vs: Pakokauhu vl-yhteisöstä eroamisen jälkeen 31.03.2011 09:49 #10


  • Viestejä:2075 Vastaanotettu kiitos 122
  • Satyagraha, pyrkimys totuuteen.
  • Admata hahmo
  • Admata
  • POISSA
Tervetuloa vaan tänne Hakomajaan pohtimaan asioita vanaja :)

Vl-usko on niin kokonaisvaltainen ja kaikki elämänalueet kattava uskonto, että on hyvin luonnollista pohtia "entäpä jos vl:t ovat sittenkin oikeassa"? Veikkaan itse, että kaikki ne vl:istä irtaantuneet joilla usko Jumalaan on kuitenkin säilynyt, ovat välillä pohtineet tuota kysymystä. Tiiviistä uskonnollisesta yhteisöstä irtaantumista on verrattu jopa avioeroon. Vaikka irtaantuminen tai eroaminen olisi hyvin perusteltu, niin tunnetasolla tulee välillä takapakkia ja miettii pakostakin, että tekiköhän tässä sittenkin virheen?

Vl-usko, kuten kaikki lahkot, ovat armottomia epävarmuuden suhteen ja jopa epäilyksetkinhän pitäisi uskoa anteeksi. Itse Jumalaa kuvataan kuitenkin armolliseksi ja sitä kannattaa yrittää olla myös itse itselleen. Anna itsellesi lupa olla välillä epävarma, sillä asiat kyllä selkiintyvät myös tunnetasolla, mutta tämä vaatii aikaa.
vanaja kirjoitti:
Mietin myös sitä, kuinka kummassa vl saa pauloihinsa fiksuja, korkeasti koulutettuja ihmisiä ja kuinka he voivat olla kyseenalaistamasta mitään? Tai edes hiukan sivusta ihmettelemään? Mikä tuossa yhteisössä on niin magneettista, että ihmiset siellä pysyy?
Ylipäänsä uskonnot perustuvat tunteisiin - ei järkeen tai logiikkaan. Tunteisiin vetoavalle "aivopesulle" ei valitettavasti ole suojassa korkeallakaan koulutuksella. Tästä on hyvänä esimerkkinä myös scientologia, jossa useat korkeasti koulutetut ihmiset ovat jopa myyneet talonsa ja muuta ominaisuuttaan ostaakseen sikakalliita henkisiä kursseja, jotka markkinoidaan luonnollisesti "ainoina vaihtoehtoina tuholta"...
Jumala ymmärtää ja ellei ymmärrä, niin hän ei ole Jumala, eikä meillä ole mitään pelättävää.
Käyttäjät eivät voi enää kirjoittaa viestejä.
Sivu luotiin ajassa: 0.495 sekuntia